Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa ylihuomenna 11.1. ja jännäksi menee. Tässä kirjoituksessa en käsittele vaaliteemoja, vaan pinnallisia viboja joiden perusteella äänestyspäätökset syntyvät.
Niinistön johto kapenee, mutta ylivoimainen etumatka pitää ensimmäisellä kierroksella. En ole koskaan ymmärtänyt Sauli Niinistön valtavaa kansansuosiota. En ole mikään Kekkos-fani myöskään, mutta sentään ymmärrän, miksi tämä oli ja on edelleen niin valtavan suosittu. Omanarvontuntoisella ja kärttyisällä Niinistöllä on karismaattisen ja rennon ihmisen imago. Rennon vaikutelman on ilmeisesti saanut aikaan tupakanpoltto ja rullaluistelu. Karisma on vaikeampi. Kenties menestys naismaailmassa ja etenkinTanja Karpelan heilastelu vakuutti kansalaiset siitä, että tämän miehen täytyy olla todellinen johtajauros. ”Minusta tuntuu ikävältä kun minua näykitään.” Mitä hemmettiä? Kertokaa te jotka ymmärrätte.
Niinistöllä on laaja asiaosaaminen, etenkin talouspolitiikasta. Hän ei silti ole hyvä telkkarissa. Hän kiertelee ja kaartelee pitkään ennen kuin pääsee asiaan. Nokkelia sutkauksia tai kiteytyksiä häneltä en muista yhtään. Lipponenkin on hidas kielenkäänteissään, mutta varsinkin vihapäissään hämmästyttävän nopea ja tarkka murjaisija.
Paavo Lipponen on kauhonut viimeistä altaanmittaansa kuin täi tervassa. Gallupsuosio mataa, positiivinen pöhinä on ollut hiljaista ja otsikot ovat olleet tyyliä ”Lipponen suuttui taas”. Aamulehden ja Ylen yhteisen vaalitentin boikotoimiseen ja sitä seuranneeseen uutisointiin ei ollut varaa, jos aikoo todella toiselle kierrokselle. Ymmärrän hyvin että Aamulehden kaunainen uutisointi riepoi Lipposta, mutta paikalle olisi silti pitänyt mennä, vaikka vittuilemaan Aamulehdelle. Nyt uutiset vahvistivat käsityksiä kiukuttelusta ja herkkänahkaisuudesta. Jättäisikö hän presidenttinä kättelemättä ikävät valtiopäämiehet?
Paavo Väyrysestä näkee, miten vapauttavaa on kun ei ole mitään hävittävää. Väyrynen on kuin zombie, vaikka ajettaisiin ruohonleikkurilla yli ja haudattaisiin elävältä, kaveri nousee yhä uudelleen kummittelemaan. Eikä Väyrynen todellakaan muistuta mitään poliittista ruumista, joka hän viime eduskuntavaalien jälkeen oli. Eduskunnasta putoaminen otti varmasti todella koville vuosikymmeniä ministerinä keikkuneelle miehelle. Moni olisi ratkennut ryyppäämään, nuolemaan haavojaan tai katkeroitunut. Ei Väyrynen. Hän aikoo ratsastaa auringonlaskuun aseet laulaen. Vaalikentille ilmestyi virtaa puhkuva ehdokas, josta ei tiennyt missä itseironia loppuu ja suuruudenhulluus alkaa. Väyryselle pisteet komeasta comebackistä, mutta en todellakaan haluaisi joutua valitsemaan toisella kierroksella Väyrysen ja Niinistön väliltä.
Paavo Arhinmäki on ihan hyvä, mutta väärässä kisassa. Paavo ei skeittikengissään vain vastaa suomalaisten käsitystä presidentistä. Nuorempia ikäluokkia ei lasketa, koska niitä on niin vähän. Tykkään Arhinmäestä, hänellä on hyvä supliikki, nopeutta ja asennetta. Haaviston Nato-kantoihin keskittyminen ei välttämättä ollut fiksu veto. Arhinmäen mahdollisuudet jatkoon ovat menneet, suosio tulee putoamaan rumiin lukemiin ihmisten taktikoidessa kenet haluavat toiselle kierrokselle.
Sari Essayahkin on vissiin ehdokkaana. Eva Biaudet ja Essayah pesevät äijät kuntotestissä 6-0, mutta siihen ilonaiheet jäävätkin. Molemmilla on kohtalonaan pienpuolueiden ehdokkaiden epäkiitollinen osa. Yllätystä ei syntynyt, eivätkä oman puolueen suosio saanut lisää nostetta.
Timo Soinista välittyy vaikutelma, ettei hän ole tosissaan. Etelänloma kuumimpaan kampanja-aikaan ihmetyttää, poolopaitajuliste ei yritäkään näyttää Soinia pressana. Soini on koko porukasta taitavin kampanjoimaan, joten joku kuvakortti hihassa varmaan vielä on. Toiselta kierrokselta putoaminen olisi ikävä arvovaltatappio viime vaalien äänikuninkaalle.
Pekka Haaviston kannalta tilanne voi olla toinen. Mietin aluksi että mitähän tästäkin taas tulee. Kampanja on mennyt erinomaisesti, Tavastian keikalla ja sosiaalisessa mediassa on ollut hurmoshenki päällä. Äänimäärän kannalta on tietenkin ihan sama mitä Tavastialla tai sosiaalisessa mediassa tapahtuu. Telkussa Haavisto on hyvä ja sillä on merkitystä. Hän osaa kertoa vaikeatkin asiat ymmärrettävästi. Viitasarella käynti Teuvo Hakkaraisen vieraana oli nerokas veto. Suomalaisista osa tietää että Haavisto on onnistunut sovittelemaan rauhaa murhanhimoisten Pohjois-Afrikkalaisten klaanipäälliköiden välille. Tämä ei kuitenkaan vakuuta kansalaisia kuten rauhanneuvottelu viitasaarelaisessa kaljakuppilassa valtakunnanjuntti Hakkaraisen kanssa. Ajankohtaisen kakkosen televisioima ja laajasti uutisoitu visiitti on ollut koko vaalien näkyvin tempaus. Se antoi myös Hakkaraiselle mahdollisuuden näyttää olevansa mainettaan fiksumpi mies. Ylimielisinkin hipsteri joutui myöntämään että viitasaarelaiset ovat ihan fiksua porukkaa.
Haavisto on hankala vastustaja, hyökkäys raivostuttavan herrasmiesmäistä kosmopoliittia vastaan kääntyy itseään vastaan. Jopa Timo Soini äityi kehumaan Haavistoa aidosti humaaniksi kaveriksi. Soini kyllä niin ovela, ettei koskaan tiedä oliko tässäkin joku vaalitaktinen ketunhäntä kainalossa. Haavistolla on kova noste, hän on päässyt varteenotettavan ehdokkaan asemaan. Nousu toiselle kierrokselle pienpuolueen ehdokkaana olisi isoin tapaus pressavaaleissa sitten Elisabeth Rehnin.
Ystäväni Matias perusteli minulle melko vastaansanomattomasti, miksi kokoomuksen kampanjatoimistolla on syytä pelätä Haavistoa. Niinistö ei voi hävitä toisella kierroksella Väyryselle eikä Soinille, koska molemmilla on niin paljon ehdotonta vastustusta. Niinistö ei voi hävitä Arhinmäelle, koska tämä nyt vaan ei ole riittävän uskottava vaihtoehto pressaksi. Niinistö ei voi hävitä Biaudetille eikä Essayahille, koska nämä eivät pääse toiselle kierrokselle. Lipponen olisi voinut parhaassa vedossaan olla paha, mutta nyt toinen kierros on jäämässä haaveeksi.
Ainoa Niinistön kannalta vaarallinen ehdokas on Haavisto. Vastakkainasetteluiden aika ei ole ohi, todella moni suomlainen ei halua äänestää kokoomuslaista. Haavistolla on suhteellisen vähän vastustusta, hän voi olla arvaamattoman hyvä ja presidentillinen saadessaan lisää tv-aikaa. Telkussa olo ei ole aiemmin nostanut Niinistön osakkeita, vaan laskenut niitä.
Oras laittoi laittamattomaan tapaansa poikki ja pinoon syyt miksi Haavistoa ei voi äänestää. Mutta tämä oli jo monta kannatusprosenttia sitten.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti