sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006

pelimiehiä ja lipunmyyjiä

Helsingin Sanomat, syntyneitä-palstalla tänään:
  • Sofia Helmi Ilona Suvanen, "Rakas pikku prinsessa ."
Päivän saldona oli puolisen tusinaa uutta siniveristä maahamme.
  • Tommi Oskari Joonatan Vahla. "Sinistä myssyä ja nuttua, talo täynnä äijäjuttua. Uusi isäntä tuli taloon."
Vahlan perheessä ei taideta pojille punaisia paitoja pueta. Mitähän Tommin isä tuumaisi jos pikkuisäntä toisi joku päivä poikaystävän näytille?
  • Jeskasen perhettä on siunattu 2.2.2001 lähtien neljällä lapsella (ei kaksosia): Juulilla, Jasmilla, Joosella ja Jeetulla. Tekstinä on leikkisästi: "Isin viisivuotissuunnitelman satoa". No, äidit harvemmin suunnittelevat pyöräyttävänsä neljää lasta viidessä vuodessa. Millähän kirjaimella seuraavan nimi alkaa?
  • Ilmo Alarik Ilvessalmi, "tomera poikamme"
  • Julus Juho Mikael "Ei tullut lipunmyyjää vaan Pelimies, pikku-ukko "Faabio".
Järvi-Keinonen perheessä olikin kolme lipunmyyjää jo ennestään, isosiskot Marine ja Natalie, sekä aiti Katri.
  • Kira Anni Alexandra, "pikkuinen, pehmoinen, sadun lapsi suloinen"
  • Aurora Ida Emilia Tammilehto "iloinen prinsessa"
  • Julia Sofia Pallamo, "herttainen neitimme".
  • Loisto Argos Otava Virolainen, "Hra. Vauva"
Näiden lapsosten kummeja helpottaa se, että lastenvaateliikkeissä on toinen puoli vaalensinisilleja ja toinen puoli vaalenpunaisille vaatteille. Maon Kiinassa oli univormussa vain
yhtä väriä, kyllä se on ihan toista nykyään!

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

En itsekään ajatellut näitä asioita ennen kuin pari vuotta sitten yhdessä keskustelussa nousi esille kuinka lapsen kasvattaminen suhteellisen kaavamaisiin sukupuolirooleihin alkaa todellakin jo syntymästä.

Vaatteet, lelut, puhuttelutapa jne. jne. kaikki toistavat samaa viestiä. Onko se sitten ihme jos 15-vuotias on oppinut läksynsä...

Anonyymi kirjoitti...

Minä en ole ahdistunut aikuinen, vaikka mulle puettiin aina se sininen, kun sisko sai punaisen.
Toisaalta pienestä asti leikin nukeilla ja ihan yhtä mielellään rymysin myös ojissa... Olin mielelläni tyttönen, harakka, prinsessa, papu...ihan miten vaan.
(Ja tietysti Kuningatar tätä nykyä, silloin tällöin...riippuu sanojasta). Joka tapauksessa täydellinen sukupuoli-identiteetin lokeroimattomuus ei minusta ole järkevää. Suotakoon vanhemmille prinsessa ja tomera poika - ajat. Mitä se on lapselta poissa? Jos se Tero Yrjö Petteri sitten aikanaan tuo poikaystävänsä näytille, niin se on sitten sen ajan haaste.

Jussi kirjoitti...

No eihän se prinsessa tai tomera poika vielä vaarallista ole, pääasia on rakkaus.
Mutta kuka sinä olet? Minulla ei ole ollut (valitetavasti) yhtään kirjetoveria todella pitkään aikaan. Kuningatar tätä nykyä, silloin tällöin, ei hullumpaa.

Anonyymi kirjoitti...

Rissaska se on se vanha kirjetoveri.

Tämä on mun lempiblogi:)
Annoit osoitteen Matin tupareissa.