Futaaja 2.0

Kävin viikolla duunin jälkeen Kampin torilla ihmettelemässä suomalaisten huippufutaajien showpelejä kolmella kolmea vastaan. Olenkin nyt isoja nimmareita rikkaampi. Nauraa hohotin ja hihkuin ihmetellessäni Forssellin, Tainion, Pasasen ja kumppaneiden jalkatyötä. Ilmatilan herra Sami Hyypiä oli hieman hukassa kikkamestareiden armottomassa pyörityksessä pienessä ringissä. Forssellin jalkoja ei vauhdissa edes kunnolla erottanut. Näytti epäilyttävästi siltä että pallo olisi ollut magneetilla kiinni jalassa. Välillä rinkiin pääsivät myös juniorit ja kehitysvammaisten maajoukkue, joka ajeli sukille kuvia kumartamatta. Taisivat pelimiehinä tietää, etteivät vastustajat kehtaisi monottaa kehareita samalla mitalla.

Hyypiä on perusfutaajan näköinen. Kirveellä veistetty, rehellisen asiallinen Hyypiä ei vaatteilla koreile tai haastatteluissa retostele. Joukkuekavereiden sambatessa FA Cupin voitonhuumassa Hyypiä manaili puolustuksen virheitä. Tuttu futismimmi vei kaverinsa maajoukkuetuttujensa hotelliin jatkoille, joita Hyypiä isännöi herrasmiesmäiseen tapaansa. Jalkapallosta autuaan tietämätön jatkovieras kyseli Hyypiältä mistä päin tämä on kotoisin. Kuultuaan vastauksen nainen totesi että "sä oot varmaan aika kuuluisa siellä Voikkaalla". Kaiken voittanut maailmantähti vastasi naama peruslukemilla että joo, aika moni mut siellä tuntee.

Jos Hyypiä, Forssell ja Litmanen ovatkin loistavia kentällä, vetävät he haastatteluidensa puisevuudessa vertoja Tanja Karpelalle ja Kimi Räikköselle. Uuden polven futaajat ovat eri maata. Kynttilöitä ei pidetä vakan alla, fledat viritetty pinneillä ja pannoilla, löytyy tatskoja, koruja ja röyhkeitä viiksi/pulisonkivirityksiä. Esimerkiksi Klubi 04:n avauskokoonpano näyttää enemmän poikabändiltä kuin futisjoukkueelta. Eremenko junior on jo sitten chav sanan kaikissa merkityksissä.

Futaajaa 2.0 edusti Forssellin voittoisassa minijoukkueessa kikkaillut Hongan Jami Puustinen. Kateelliset väittivät että Puustisen pojalla meni kusi päähän kun soppari ManUn nuorisoakatemiaan oli taskussa. Jami kävi ennen B-junnujen SM-sarjamatsin alkuvihellystä dissaamasasa koko vastustajajoukkueen: "teillä ei oo yhtään jätkää maajoukkueessa". Saa nähdä kasvoiko Jamista Manchesterissa mies vai ei. Toivottavasti peliaikaa Hongassa irtoaa ja vanha maalivainu on tallella. Tekniikan puutteeseen tai vaatimattomuuteen Jamin pelit eivät ainakaan kaadu.

Omin käsin oikeuteen

Usko väkivallattomuuteen on välillä kovilla. On joitain asioita, jotka saavat minut mykkään raivoon. Näihin kuuluvat mm. naisia ahdistelevat miehet (erityisesti ne, jotka saavat asemansa puolesta jatkaa loputtomiin), jonoissa etuilijat, pullamössösukupolvesta horisevat 60-lukulaiset ja lasten leikkipaikkoja tuhoavat vandaalit.

Viimeksimainittuja alempaa pohjasakkaa tuskin on, synkeät ajatukset valtaavat mielen kun nappaa lasinsiruja konttaavan lapsen kädestä matkalla suuhun tai kiskoo lasten karusellia takaisin paikoilleen viikonlopun jäljiltä. Viimeksi olivat nyt etsineet ja tuhonneet järjestelmällisesti lähiseudun linnunpöntöt pesineen. Tyypit eivät jää koskaan kiinni, tai ainakaan päädy korvaamaan mitään. Poliisilla ja muilla yhteiskunnan järjestyksenpitäjillä on liikaa muuta tekemistä. Sallivan oikeusvaltion ja yhteisön heikkous on joskus piinallista, esimerkiksi yliopistolla sai heilua vuosien ajan sama tunnettu häirikkö sotkemassa ilmoitustauluja hakaristeillä ja lamauttamassa kokonaisia sähköpostilistoja rasistisella, naisvihamielisellä vihapostitulvalla.

Mielessä käy välillä toinen vaihtoehto, oman käden oikeus.

Eräs tuttu kokeili naapurista kuuluvaan jatkuvaan vaimonhakkaamiseen ulkoistettua huomautuspalvelua: mottoripyöräkerhoilua harrastava tutun tuttu kävi ovella baseball-mailan kanssa huomauttamassa naapurin isännälle häiriöstä, jota ei sen koommin aiheutunut. Toisen naapurin yölliseen riehumiskierteeseen tepsi stereoiden nakkaaminen alas parvekkeelta.

Olisiko tilannetta ja ilmoitustauluja rauhoittanut rasistihäirikön sakinhivuttaminen? Pysyisikö pienten lasten leikkipuisto vapaana lasisiruista, jos synkeä vastaanottokomitea ehdottaisi nuorisolle vaihtoehtoisia kokoontumispaikkoja?

Valitettavasti niitä vaihtoehtoisia kokontumispaikkoja ei ole ja väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa. Toistaiseksi olen onnistunut säilyttämään uskon väkivallattomuuteen vaikka oman itsekunnioituksenkin takia on jotain tehtävä vääryyksien poistamiseksi.

jaha, tulee saa nähdä hyytyykö tämä koko blogi. tätä nykyä ei ehdi edes lukemaan henkilökohtaisia sähköpostiviestejään, puhumattakaan niihin vastaamisesta.

Arsenal - Barca

Aaa jeee, Arsenal - Barcelona, seurajoukkueiden futiskausi saa arvoisensa päätöksen kun kaksi kauniin jalkapallon puolesta liputtavaa joukkuetta ottavat yhteen mestareiden liigan finaalissa. Ilmassa on klassikon aineksia, vaikka Nauravan Kulkurin johtama Barca joutuu hieman skarppaamaan puolustustaan Thierry Henryn juostessa vastaan.

Arsene Wengeriä haukkuivat talvella kaikki kun Arsenal oli tappioputkessa ja Wenger peluutti jääräpäisesti nuoria ja kokemattomia pelaajia loukaantuneiden luottomiesten tilalla. Eivät pilkkaa enää, tuntemattomat Emmanuelit Eboue ja Adebayor ovat pitäneet viime kuukaudet huipputiivistä puoluestuslinjaa ja teinipoika Cesc Fabregas vei entistä Arsenal-ikonia Vieiraa Juventus-otteluissa kuin divaripelaajaa. Nyt ollaan nuorisoporukan ja Henryn kanssa sitten mestareiden liigan finaalissa. Wengerin kaltaisia idealisteja on nykyfutiksessa valitettavan vähän, hänelle kauneus on vähintään yhtä tärkeää kuin tulos.

Henry ja Ronaldinho ovat kaksi tämän hetken parasta minun mielestäni ja veikkaan että ensi kaudella pelaavat myös samassa joukkueessa, sitä odotellessa!

Viime lauantaina oli pakko ostaa digiboksi kun YLEn siat päättivät lähettää huikean FA Cupin finaalin ainoastaan digipuolelta. Analogisella pyöri samaan aikaan joku Latvia - Kazakstan -jääkiekko-ottelu.

• taustaa illan pelille

Kuuminta hottia

Silmälasikaupan kuvastossa kerrotiin että kuuminta kevätmuotia ovat masiiviset muovikehykset, televisioruutulasit à la Kalevi Sorsa. En halunnut uskoa. Eilisessä iltapäivälehdessä oli juttu jossa oli haastateltu Uimastadikan ensimmäisiä auringonpalvojia, kuvassa poseerasi huipputrendikäs bikinimimmi jolla oli päässään - kyllä, Sorsa-malliset aurinkolasit. Vaimo oli tehnyt silminnäkijähavainnon Sillä silmällä -ohjelman stylististä - aivan, sorsalasit päässään.

Jotkut haikailevat 70-lukua, silloin oli kuulemma parhaat aatteet, bändit ja bileet. Haikailijat unohtavat että 70-luvulla ihmiset olivat rumia ja he haisivat hielle. Pirkko Saision Punaisessa erokirjassa ylioppilasteatterilaiset saattoivat tosin vetäistä seurueen yhteistä dödöä kainaloon ennen kuin jatkoivat toistensa tuomitsemista toverituomioistuimessa. Vaatteet olivat tekokuitua ja ne kiristivät, vaikka ihmiset olivat laihempia kuin nyt. Miehillä oli viikset tai törkeät pulisongit. En usko että hien haju tulee enää koskaan takaisin.

Merkittävä miesten kulttuurijulkaisu, Veikkaaja, tarjosi hätkähdyttävän hetken suomalaisen miehen emansipaatiolle. Koko sivun mainoksessa esiteltiin vartalokarvojen trimmauslaittetta. Vuonna 2006 ollaan viimein tultu siihen pisteeseen että (hetero)mies saa itse päättää karvoituksensa tuuheudesta. On tätä perhana odotettukin, mitä järkeä on esimerkiksi treenata kuntosalilla jos tiheä karvakerros peittää alleen kovan työn tulokset? Kun kerran Veikkajassa on moinen reklaami ollut niin nyt kehtaa aitosuomalainen vakioveikkajakin laittaa keritsimen isänpäivälahjalistalle. Ilmoituksessa annettiin jopa ymmärtää että itsensä keritseminen on suotavaa myös intiimialueilta. Mikä parasta, missään kohtaa ei annettu ymmärtää että tämä vaiva tehtäisiin naisten vikittelyn vuoksi. Maailma on erilainen vakioveikkaajan silmin!

Saa nähdä milloin tällaisia reklaameja julkaistaan kristillisessä miestenlehdessä. Kyllä, sellainenkin mahtava julkaisu on olemassa, nimi on Tosimies. Tuoreimmassa Tosimies-lehdessä esiteltiin junttiautoja, kristillisiä arvoja sekä parisuhteen kulmakivet: seksi, kommunikaatio ja raha. Isä Mitro paljasti Tosimiehen haastattelussa: "Olen vallaton poikamies". Lue lisää jos uskallat.

Isyyden tähtihetkiä

Vanhemmuudessa on se nasta puoli että voi puhua itsestään kolmannessa persoonassa ja toistaa kaiken sanomansa. Isi toistaa kaiken mitä sanoo. Kaikkensa sitä yrittää mutta aina ei mene niinkuin Vauva-lehden jutuissa.

• Isillä on paha olo. Yksivuotias avaa kylppärin oven ja ilahtuu: isikin konttaa tänään! Nuorimmainen asettuu isin viereen ja alkaa matkimaan isin päästämiä hassuja ääniä. "Aaaaaagh, taaperot hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!"
• Isi unohtaa vauvan supermarkettiin. Ollaan ostoksilla lähikaupassa supermarketissa. Hajaannnutaan tekemään ostoksia, nuorimmainen ei ollutkaan vaimon mukana vaan isi oli unohtanut hänet kaupan käytävälle. Nuorimmainen löytyy tyytyväisenä (onneksi) vaunuistaan seurailemasta ostoshelvetissä rynniviä ihmisiä.
• Isiltä pääsee ruma sana. Isi ei tiedä että supermarketin perällä on erillinen pieni pakasteallas äyriäisille ja katkaravuille. Kello on paljon ja isiltä menee hermot: "Missä ne #"!¤n katkaravut on?!" Esikoinen on oppinut puhumaan ja alkaa iloisesti huudella ostoskärrystä vastaantuleville tädeille: "#"!¤", "#"!¤!" Isiä hävettää.
• Moonwalkia muskarissa. Muskarin täti laittaa musaa soimaan ja toteaa:" Nyt tehdään vuorollaan joku liike, aloittakaas te pojat!" Isi ja esikoinen tekevät moonwalkia, muut eivät teekään perässä kuten oli tarkoitus vaan katsovat suut auki. Muskarin täti ei kertonut että käsien taputtaminen tai heiluminen olisi riittänyt.

enää 37 päivää!

Ai mihin, no Saksan MM-kisoihin tietenkin!

lätkäkisat ovat ovella mutta ketä kiinnostaa? Jokavuotisten jääkiekon kaljatelttakisojen turhuutta ja aneemisuutta kuvaa se, että parhaat pelaajat eivät viitsi tulla niihin. Jalkapallon MM-kisat ovat sen sijaan joka futaajan unelmien täyttymys, jopa Real Madridin Ronaldon kaltaiset starat himmailevat seurajoukkueessaan ollakseen terveinä MM-kisoissa.

AAAA jeee! EM-kisojen tuska on unohdettu, Kreikkalaiset inhojalkapalloilijat ovat kotirannoillansa auringonotossa, Azzurri tulee taas, Ruotsi on mukana ja Afrikasta tulee taas liuta tuntemattomia joukkueita tekemään yllätyksiä.

Pelaajat ja valmentavat vaihtuvat, mutta kansalliset erityispiirteet pysyvät. Saksa jyrää varman päälle, ruotsalaisten joukkuehenki on saumaton, latinojen kosketus on pehmeä ja tunteet kuumana, afrikkalaiset juhlivat tanssienniin taklauksia kuin maalejekin, brasilialaisille ei riitä voitto vaan vastustajan pyörittäminen, espanjalaiset alisuorittavat jälleen. Omat suosikkini, italialaiset, palaavat viimein hyökkäävään peliin ja tyylittelevät niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin.

En olisi uskonut ikinä mainostavani Nikea, mutta uudet Eric "Le Roy" Cantonan isännöimät Niken mainokset, joiden pääosissa kikkailevat Ronaldot, Henry, Zlatan, Rooney ja brassien maajoukkue, ovat niin huikeita etten voi olla suosittelematta:

• Joga Bonito
  

Kaikista paras on pätkä, jossa nököhampainen pikku-Ronaldinho jallittaa junnuturnauksessa vastustajia mitä ihmeellisimmillä kikoilla. Väliin on leikattu Nauravan Kulkurin nykyistä, ällistyttävää jalkatyötä.

Loistavia ovat myös BBC:n futiskoulun "tanssii tähtien kanssa" eli:

• Learn feet dancing with Ronaldo
• muut BBC:n mestariluokan kikkavideot