perjantaina, toukokuuta 05, 2006

Isyyden tähtihetkiä

Vanhemmuudessa on se nasta puoli että voi puhua itsestään kolmannessa persoonassa ja toistaa kaiken sanomansa. Isi toistaa kaiken mitä sanoo. Kaikkensa sitä yrittää mutta aina ei mene niinkuin Vauva-lehden jutuissa.

  • Isillä on paha olo. Yksivuotias avaa kylppärin oven ja ilahtuu: isikin konttaa tänään! Nuorimmainen asettuu isin viereen ja alkaa matkimaan isin päästämiä hassuja ääniä. "Aaaaaagh, taaperot hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!"
  • Isi unohtaa vauvan supermarkettiin. Ollaan ostoksilla lähikaupassa supermarketissa. Hajaannnutaan tekemään ostoksia, nuorimmainen ei ollutkaan vaimon mukana vaan isi oli unohtanut hänet kaupan käytävälle. Nuorimmainen löytyy tyytyväisenä (onneksi) vaunuistaan seurailemasta ostoshelvetissä rynniviä ihmisiä.
  • Isiltä pääsee ruma sana. Isi ei tiedä että supermarketin perällä on erillinen pieni pakasteallas äyriäisille ja katkaravuille. Kello on paljon ja isiltä menee hermot: "Missä ne #"!¤n katkaravut on?!" Esikoinen on oppinut puhumaan ja alkaa iloisesti huudella ostoskärrystä vastaantuleville tädeille: "#"!¤", "#"!¤!" Isiä hävettää.
  • Moonwalkia muskarissa. Muskarin täti laittaa musaa soimaan ja toteaa:" Nyt tehdään vuorollaan joku liike, aloittakaas te pojat!" Isi ja esikoinen tekevät moonwalkia, muut eivät teekään perässä kuten oli tarkoitus vaan katsovat suut auki. Muskarin täti ei kertonut että käsien taputtaminen tai heiluminen olisi riittänyt.

Ei kommentteja: