Ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviesteistä ja naismausta en jaksa ryhtyä keskustelemaan, minua ottaa päähän valehtelu. Jos ihminen valehtelee pienestä asiasta, miten samaan tyyppiin voi luottaa isoissa asioissa?
Perustuslain mukaan ministerien tulee olla rehellisiä ja taitavaksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Pääministeri Matti Vanhanen valehteli tavanneensa Kuroskan Ikeassa, vaikka vonkasi tätä netissä. Pääministeri Jäätteenmäki puhui niin totta kuin osasi, heikosti ja useaan kertaan. Ilkka Kanerva kielsi lähettäneensä erotiikkatanssijalle tekstareita, jäi kiinni valheesta ja pyysi sitten anteeksi tökeröyttään. Itse asiassa hän kiisti kiistäneensä tekstailua mutta tämän haastattelun jälkeen se nyt on turhaa:
Kanervalle totuus on ollut ennenkin suhteellinen käsite. Klassikkovideossa vuodelta 1981 nuorelta Ikeltä kysytään, onko tämä koskaan törmännyt poliittiseen valheeseen tai syyllistynyt sellaiseen itse. Kanervan kielenkäyttö "valheenomaisine asetelmineen" on kieltämättä luovaa. Jos tämäntyyppisestä fundeeraamisesta ei kansalaisen usko poliitikkojen rehellisyyteen kärsi, ei sitten mistään.
5 kommenttia:
Jiihaa, kiva, että kirjoitat jälleen!
Niin. Hänellä on ongelma. Se ei ole media, eivätkä naiset, vaan hän ihan itse.
Luulisi Kanervankin oppineen, että tektstarit ovat aivan yhtä julkinen media nykyään kuin mikä muu tahansa.
Politiikka näyttää idioottimaiselta näiden tapausten jälkeen. (Ja tuntuu siltä myös.)
Tosta videosta on jo tullut ihan klassikko.
Ja supermahtavaa, että kirjoitat jälleen. Mäkin olen tihentänyt tahtia.
Kiitti kommenteista molemmille, lupaan ettei tällaista taukoa enää pääse tulemaan. Kiva kun tekin olette jaksaneet kirjoittaa ahkerasti.
Mutta hei, eihän Ike valehtele. Päivän trendi on "muunneltu totuus".
Mutta hei, eihän Ike valehtele. Päivän trendi on "muunneltu totuus".
Lähetä kommentti