Sanoin kertominen on vaikeaa, joten yritän selittää ja näyttää näkemäni ihmeellisyyden. Esittelen muutaman kauneimmista koskaan tehdyistä maalista, toivottavasti niiden katsominen auttaa ymmärtämään pelien kuninkaan hienoutta.
- Meksikon MM-kisojen aikaan 1986 menetin sydämeni jalkapallolle lopullisesti. Tämä Maradonen klassinen maali Englantia vastaan nosti kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin kyyneleet silmiini. "El Diego" pyörähtää vapaaksi vartioinnista tanssahtelemalla pallon päältä. Selostettu versio antaa makua eteläamerikkalaisesta selostuksesta: "...barrilete cosmico..."
- Tämä Argentiinan maali Serbiaa vastaan on näyte silmiähivelevästä joukkuepelistä. Ennen ratkaisevaa kantapääkikkaa koko Argentiinan joukkue osallistuu hyökkäykseen. Argentiinalaispelaajien kosketus palloon on samettinen ja yhteinen liike saumatonta.
- Barcelonan Leo Messi teki Getafen kivikovaa puolustusta vastaan uskomattoman maalin, jossa hän kuljetti pallon omalta kenttäpuoliskoltaan aina maalille saakka. Vain muutama pelaaja on koskaan yltänyt tällaiseen pallon hallintaan - tasapaino ja kosketus palloon säilyvät täydessä vauhdissa kuin ihmeen kaupalla.
- Pelén johtama Brasilian maajoukkue vuoden 1970 MM-kisoissa oli yksi kaikkien aikojen parhaista joukkueista. He voittivat mailmanmestaruuden nautiskelemalla tällaisilla maaleilla.
- Taitavimmat pelaajat tanssivat tiensä läpi vastustajien jalkaviidakosta. Tässä on näytteitä erään nykytanssin huippunimen, Christiano Ronaldon jalkatyöstä.
4 kommenttia:
Kiitos näistä maaleista ja muistoista! Jalkapalloa en ole itse jaksanut seurata enää vuosikausiin. Muistan kuitenkin mainiosti tuon Maradonan maalin 1986 kun sitä pikkupoikana Kannuksen mökillä silmät pyörällä päästäni katselin.
No jaa. Diego olisi voinut lähteä hyökkäämään jo hetkeä aikaisemmin, mutta jää kikkailemaan uskomattoman hitaiden ja tumpeloiden brittipakkien kanssa. Tulee ihan Suomen matsit mieleen.
Messin maalissa on mieletöntä tuuria, eikä se Getafen puolustus niin kovin raudanluja ole.
Argentiinan maali on hieno ja yleensä sen joukkuepeliä on kiva katsella, silloin kun siinä on rytmiä ja luovuutta ja se pelaa joukkueena. Maradonan ajan Argentiina pelasi tylsää catanaccio-tyylistä betonipuolustusta, hyökkäykset kulkivat aina Diegon kautta.
Jussi, missä keskitysmaalit ovat? Suuret syöttäjät? Riquelme, Beckham ja muut?
Hola! Diegoa ei voi kritisoida, koska hän on El Diego.
Getafe oli siinä vaiheessa päästänyt La Ligassa vähiten maaleja.
Maradonan ajan Argentiinassa ei tosiaan ollut juuri muuta hienoa kuin El Diego ja Claudio Caniggian hiuslaite.
Keskityksien ja syöttäjien hienoutta on vaikeampi demota maallikolle. Se voi olla sitten osa II.
Argentiinalaiset eivät Serbiaa vastaan ainakaan vahvistaneet stereotypiaa joukkuepeliin soveltumattomista latinoista. Siis kuin monta omaa kosketusta palloon tossa oli ennen maalia..?!
Miksi Diegon olisi pitänyt lähteä hetkeä aikaisemmin liikkeelle? Noi kolme-neljä ekaa kosketusta ovat hienoimmat lajin historiassa.
Itsevarmuus pallon kanssa oli omaa luokkaansa, joskin siinä saattoi kokkelillakin olla osuutensa.
Lähetä kommentti