torstaina, huhtikuuta 27, 2006

Julkkisten kaverit

Puhutaan välillä turhien julkkisten sijaan turhista toimittajista. Kuinka monta näitä vielä saakaan lukea: NYT-liitteen, kuukausiliitteen tai jonkin ison valtakunnanmedian toimittaja menee haastattelemaan suomalaisittain isoa julkkista. Toimittajaa jännittää: hän on kuullut että julkkis on ikävä ja v-mäinen ihminen, on kuulemma mennyt kusi päähän.

Toimittaja ilahtuu kun havahtuu että valtakunnanmedian haastattelussa julkkis ei olekaan niin ynseä kuin sanotaan. Tämä on toimittajalle suuri yllätys, tämähän olisi voinut vaikka haistatella valtakunnamedian toimittajalle ja kaataa punkut rinnuksille. Kun rokkitähti/ formulakuski/ mediapelle vielä pyytää myöhästymistään anteeksi on toimittaja jo ihan huumassa. Joko hänellä on käsissään iso uutinen: julkkis onkin kiva, tai sitten heillä kahdella vaan synkkaa niin hyvin!

Haastattelussa viime aikoina tosi kivoiksi osoittautuneita ovat mm. Ville Valo ja musavideoita ohjaava Amerikan Antti Jokinen, sekä rokkari Jonne Aaron.

Vaikea sanoa kumpi on turhempi, rock-toimittaja vai urheilutoimittaja. Urheilutoimituksen tärkein pääsyvaatimus lienee teleprompterin lukutaito. On myös hyvä osata "miltä nyt tuntuu" myös englanniksi siltä varalta että tulee ruotsalainen urheilija haastatteluun. Urheiluruutua katsoessa osaa sekä toimittajien kysymykset että urheilijoiden vastaukset etukäteen.
Onkohan kolmosen urheilutoimituksessa lyöty joku veto siitä, kuka tekee turhimman formulauutisen? Uutisaiheita ovat esim. Kimin uudet hanskat ja Kimin auton uudet osat, sekä spekulointi siitä minkämerkkisillä renkailla Nico ja Kimi ajavat.

Entäs rock-toimittajat sitten. Suomi on niin pieni maa että rokkarit ja toimittajat tuntevat toisensa ja kaveeraaavat keskenään. Rocktoimittajat soittavat itsekin. Tee siinä sitten arvostelua kaverin levystä, kesäfestarin backstagealueen kaljateltassa sitten ihmetellään että miks annoit vaan neljä tahtee, %¤&ttu. Jos rocktoimittaja joutuu tekemään vaikka hiphop-levystä arvostelun niin hän pohtii viimeistä edelliselle riville että miksi ne huitoo käsillä.

maanantaina, huhtikuuta 24, 2006

Maaninen maanantai

Aurinkolasit silmille, kuulokkeet korviin, kolhuinen kypärä päähän. Karvaiset korvaläpät ovat rumat, mutta ne estävät tuulta ja liikennettä viemästä diskantteja mennessään. Aamunkankeat jäsenet vertyvät polkiessa ja ilmavirta puhaltaa unihiekat pois.

Angie Stonen tahtiin Vihdintietä pitkin, koukkaus Keskuspuistoon pois maantien pölystä. Nouseva aurinko paistaa, ilma on lämpenemässä. Huopalahden pitkällä suoralla on pakko vetää rumpusoolo ohjaustankoa vasten ja kitarasoolo päälle - ihmetelkööt junamatkustajat. Kun I believe in a thing called love kajahtaa korviin niin edes nousu Ilmalan ylikulkusillalle ei tunnu missään. Pitkä lasku, taas kiivetään Pasilan aseman ohi ja lasketellen alas Linnanmäen ohi.

Banglesin iki-ihku Manic Monday virittelee työviikon alkuun. Loppumatka Töölönlahden rantaa, viimeiset jäät ja Linnunlaulu hohtavat auringossa kilpaa Suurkirkon ja Uspenskin kullattujen sipuleiden kanssa. Autoilijat jäävät Mannerheimintielle seisomaan jonoihinsa.

Kolmivaihteinen parkkiin, huomenet vahtimestareille, suihkuun ja silitetty paita päälle. Maanantai, antaa tulla mitä vaan!

torstaina, huhtikuuta 06, 2006

Burberry, kaikenikäisille pissiksille

Kaikista tuotemerkeistä vastenmielisin taitaa olla Burberry. Tämä juontaa angstisesta suhteesta entiseen kotikaupunkiini Espooseen. Burberryn kaulahuivissa, siinä beigen sävyisessä skottiruutuisessa, kiteytyy Espoon huonot puolet: laumasieluisuus, ylenkatse, junttiporvarius, kerskakulutus ja henkinen eläkeläisyys.

Kun nuorella ihmisellä on burberryhuivi kaulassa, on se kuin iso rintanappi jossa lukee: "Olen henkisellä varhaiseläkkeellä." Stockalla joka kolmannella pakkelihanhella on sama riepu kaulassaan. Ostoskorista löytyy jokin seuraavista: Il Divon levy tai joku greatest hits, hanhenmaksaa, eläimillä testattua kosmetiikkaa tai kallista kissanruokaa.

Kun suomalaiset porvarit haalivat burberrykamaa, ripustetaan tuotemerkin kotimaassa pubien, klubien ja ostoskeskusten oville ei Burberryä-kylttejä junttien karkoittamiseksi. Statushuivin 80 euron arvo devalvoituu kuitenkin samaa vauhtia kun pissikset ottavat huivin omakseen. Brittien pissikset eli chav-nuoriso ovat pian romuttaneet koko perinteikkään tuotemerkin.

Chavscum antaa ohjeet chavin tunnistamiseen ja esimakua siitä mitä pissispuolella on trendien edelläkävijämaasta tulossa. Kannattaa tsekata myös riemukas lista Chav-julkkiksista.