lauantaina, tammikuuta 28, 2006

Kaappifutaajat

Viimeisen päälle stailatut jalkapallolijat halaavat ja suutelevat toisiaan maalien jälkeen, lentopalloilijat ja kiekkoilijat taputtelevat toisiaan pepulle. Homoudella ei tässä kuitenkaan ole mitään osaa eikä arpaa, sillä homoja jalkapalloilijoitahan ei ole. As if. Jopa papit voivat tulla nykyään kaapista mutta homous on (miesten) urheilussa edelleen tabu.

Kiekossahan raimosummasten pahin kirosana on "neiti" ja adjektiivi "naismainen". Jos on tullut mollattua kiekkoilijoita niin ei brittifutaajiakaan voi älyköiksi kehua. Englannin valioliigan 20 managerista yksikään ei uskaltanut vastata BBC:n radion kyselyyn homofobiasta.

Viime aikoina raskaana olevan vaimonsa hakkaajana kunnostautunut Liverpoolin Djibril Cisse totesi ettei enää pussaile joukkuetovereitaan maalien jälkeen koska pelkää muiden luulevan homoksi. Vaimon hakkaaminen tuntuu brittien mielestä olevan paljon pienempi synti kuin homous. Mm. Nottinghamissa ja Norwichissa pelannut Justin Fashanu on tostaiseksi ainoa kaapista tullut brittifutaaja. Hän joutui kestämään armotonta pilkkaa, sai niskaansa seksuaalirikossyytteen ja päätyi lopulta itsemurhaan - ei kovin rohkaiseva esimerkki.

Entinen huippuhyökkääjä ja manageri Alan Smith totesi: I`ve had players over the years who were single and read books so others said they must be gay.
Kirjojen lukeminen on siis homojen hommaa, OK. Suomalaista älykköfutaajaa Aki Riihilahtea on varmaan sitten pidetty homona myös. Hänen pelikaverinsa ihmettelivät Palacessa että miksi lukea kirjoja kun on rahaa, autoja ja voi pelata pleikkaria. Paul Gascoigne, brittien Matti Nykänen, ja muut futaajat ovat Matin veroisia myös elämänviisauksien laukojina. Tässä pari helmeä:
  • Stuart Pearce: I can see the carrot at the end of the tunnel.
  • David Beckham: My parents have been there for me, ever since I was about 7.
  • Ian Rush: I couldn't settle in Italy - it was like living in a foreign country.
  • Paul Gascoigne: It was a big relief off my shoulder.

torstaina, tammikuuta 26, 2006

Kohti luokatonta yhteiskuntaa

Työväen presidentti vs. sinivalkoinen koko kansan presidentti, siinäpä kysymys.
Kokoomus on ottanut työväen presidentti-idean ruotsalaisilta aateveljiltään, Moderaterna-puolueelta, joka on nostanut reilusti kannatustaan viime aikoina. Jyrki Katainen ilmoitti Kokoomuksen menevän samalla työväki-teemalla ensi eduskuntavaaleihin. Kataisen mukaan kokoomuksessa halutaan eroon perinteisestä luokkayhteiskunnasta. Sauli kertoo että vastakkainasettelujen aika on ohi.

Tämä ei ole mikään uusi veto, samoilla sanoilla kampanjoivat brittikonservatiivit 1990-luvun alussa, kun John Major halusi tehdä Iso-Britanniasta luokattoman yhteiskunnan. Majorin aikaan eivät luokkaerot olleet mihinkään hävinneet. Päinvastoin, thatcherismin jäljiltä maahan oli vakiintunut pitkäaikaistyöttömien köyhälistö ja uusi asiantuntijaeliitti oli noussut huipputuloineen vanhan rahan rinnalle yläluokkaan. Suomessakin on köyhien ja rikkaiden välinen ero levinnyt ja vastakkainasettelut ovat kaikkea muuta kuin ohi. Luokkaerojen vähättely kuuluu kuitenkin porvaripuolueiden intressiin, on aina kuulunut. Köyhille terveisiä: älkää marisko jos rikkaat rikastuvat, kyllä siitä teillekin murusia putoilee.

Tony Blair syrjäytti konservatiivit vieden työväenpuolueen reilusti vasemmalta keskelle. Ruotsissa ja Suomessa pitkään hallinneet demarit ovat samalla tavalla vieneet porvareilta elintilaa epävasemmistolaisella politiikalla. Mikäs on viedessä kun vasemmalta ei löydy kunnon haastajia. Demarit voivat jatkossakin luottaa siihen että heikoimpia ei tarvitse puolustaa, koska he (siis köyhät, nuoret, kouluttamattomat ja työttömät) eivät Suomessa äänestä. Brittityöväenpuolueen tavoin demarit on asuntovelallisten ammatti-ihmisten, siis keskiluokan puolue. Demarit ovat antaneet kättä pidempää Vasemmistoliitolle vaikka kuinka paljon: veronalennukset, Fortumin optiot, lakonmurtamislaki, varallisuusveron poisto jne. mutta vasurit häviävät silti joka vaaleissa. Vasemmistoliiton ahdinko syvenee entisestään kun ay-äijien ihmiskilpenä "kidutuspyörässä" kärvistellyt karismaattinen Suvi-Anne Siimes lopettaa puheenjohtajuutensa.

Nyt on sitten porvareiden vuoro hämmentää. Kokoomus ja Moderaterna meinaavat loikata oikealta reippaasti demareiden tontille työväen ja kotimaisen työn asialla. Kokoomus meinaa myös julkaista ennen ensi vaaleja oman energiaohjelmansa ja profiloitua Kataisen johdolla ympäristöpuolueena. Saulikin on muuttanut mielensä ilmastonmuutoksesta thaimaalaisessa sähkötolpassa roikuttuaan, hyvä niin. Saapa nähdä miten porvareiden muuttumisleikki ympäristöystävälliseksi työväenpuolueeksi onnistuu. Suomessa oikealta ohituskaistalta ei ole muita tulijoita kuin Perssuomalaiset. Hui.

tiistaina, tammikuuta 24, 2006

5 outoa tapaa

Jyrki JJ ja mitlu 'anã haastoivat minut paljastamaan 5 omituista tapaa. Huomaan että Jyrki on meistä oudoin, joskaan hän ei ammattinsa vuoksi voi paljastaa TODELLA outoja tapojaan ;-)

  1. Poimin roskia kävellessäni ja laitan niitä roskiin. Tässä on pakkomielteenomaisia piirteitä, koska välillä meinaan myöhästyä esim. junasta kun en pysty ohittamaan tien poskessa hohtavaa tyhjää sipsipussia.
  2. Täytettyäní 30 olen alkanut motkottaa kulmakunnan teineille milloin mistäkin. Kun pummaavat röökiä niin olen kehottanut lopettamaan ja siirtymän kunnon sikareihin. Vaimoa hävettää. Odotan kuumeisesti seuraavaa rahanpummaajaa, olen ajatellut valistaa tätä rajahyödyn käsitteestä pummauksen apuvälineenä.
  3. Väitän meneväni viemään roskapussia, mutta karkaankin pesutupaan mankeloimaan. Mankeloitujen lakanoiden kosketus on vanhan maailman ylellisyyttä.
  4. Olen Jyrkin tavoin kenkämiehiä, rahani menisivät kenkiin jos rahaa olisi. Joskus olen piilotellut ostamiani uusia kenkiä vaimolta useita kuukausia.
  5. Teen levyistäni tietokantoja lähdetietoineen, aiemmin esim exelillä ja nykyään muilla ohjelmilla kun olen siirrellyt levyhyllyäni kotitietokoneeseen. Lajittelen mm. tyylilajin ja tunnelman mukaan ja annan tähtiä biiseille.

torstaina, tammikuuta 19, 2006

Raitis elämä lapselle

Joka paikassa vouhkataan että lapsilla pitää olla liikuntaharrastuksia. Saavat urheiluseuroissa terveitä elämäntapoja ja pysyvät pois kadulta ja hankaluuksista, varsinkin pojat. Hyvässä lykyssä sieltä löytyy vielä se Miehen Malli, joka eskarista ja koulusta puuttuu. Paskat.

Uudessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä esitellään tutkimus 13-18-vuotiaiden poikien alkoholinkäytöstä. Urheiluseuratoimintaan osallistuvat teinipojat läträävät viinan kanssa ahkerammin kuin muut. Mikään jymy-yllätys ei ollut että erityisen hanakoita happaman perään olivat jääkiekkojuniorit. Raittiita teinijääkiekkoilijoita ei tutkimuksessa löytynyt yhtään. Heidän mielestään juominen on miehekästä ja kavereiden paine juopotteluun oli korkein koska nössöyttä pitää valttää. Lapset ennemmin vaikka bändiin soittamaan, kyllä Ville Valo aina Olli Jokisen voittaa roolimallina.

Olen aina ollut sitä mieltä että jääkiekko on kaljatelttoihin sopivaa väkivaltaviihdettä ja jääkiekkoilijat ovat urpoja mällihuulia. Tämä katkeruus johtuu tietty siitä että espoolaiset jääkiekkojuniorit törkkivät rillipäistä nörtti-Jussia koulun ruokalan jonossa, veivät kaikki tytöt ja heittelivät mennessään nuuskamällit luokan kattoon. Mutta miettikää itse, tuleeko mieleen fiksua jääkiekkoilijaa? Suomen virallinen älykkö-jääkiekkoilija on Ville "harvahammas" Peltonen, joka on opiskellut kauppatieteitä, wow! Jos Ruudun veljekset vaikuttavat telkussa täysjärkisiltä silmälasit päässä, on sekin urheilutoimittajille vilpittömän ihastelun aihe. No, urheilutoimittajat eivät ole mitään toimittajien tähtiainesta, heille on hienointa päästä ralliauton kyytiin tai Teemu Selänteen kotiin.

ps. Kiitoksia palautteesta, olen toipunut vaalivalvojaisten kaatuilusta henkisesti, käsivarressa tosin on komea mustelma. Heidin kannustus piristi erityisesti .

maanantaina, tammikuuta 16, 2006

Nolojen tilanteiden mies, osa x

Eilen oli sitten pressanvaalit. Olin hommissa vaalivalvojaisissa, tällä kertaa päädyin juontajaksi.
Minulla oli tehtävänannosta synkeät aavistukseni, jotka sitten muuttuivat todeksi. Juontoni olivat kauheata kuraa, pisteenä i:n päälle kaaduin näyttävästi yrittäessäni kukittaa presidenttiehdokasta.

Ehdokas oli juuri aloittanut puheensa väkijoukon hurratessa ja salamavalojen räiskyessä kun piti rynnätä antamaan sitä kukkapuskaa. Tuoli meni nurin altani noustessani lavalle ja huudon säestämänä rojahdin lattialle. Ehdokaskin hämmentyi. Kamerat surrasivat, ihmiset huusivat ja spotti häikäisi silmiä. Makaan lattialla presidenttiehdokkaan edessä rähmälläni väkijoukon keskellä.

Könytessäni ylös ja sovitellessani rennonhuoletonta ilmettä näämalleni kävi mielessä että mitenkäs tähän nyt taas jouduttiin. Pitäisi varmaan taas harjoitella sitä ei-sanan käyttöä. Voisi olla parasta olla estynyt ja pysytellä pois valokeilasta. Aamulla oli kyllä ihanaa käydä hakemassa esikoista vuoteestaan. Hänen silmissään olen sankari vaikka putoaisin kuinka korkealta.

tiistaina, tammikuuta 10, 2006

Viralliset painorasistit

"Normaalistihan painorasismi on sairasta, se on todella väärin", toteaa Painonvartioiden viestintäpäällikkö Riitta Rantanen Ajankohtaisessa kakkosessa. Hänen firmassaan painorasismi on kuitenkin kirjattu työsopimuksiin.

"Paikkareiden" ohjaajan liksa putoaa jos paino ei pysy ihannepainossa. Ohjaajan duunit loppuvat myös ja ylipainoiset siirretään pois silmistä johonkin sermin taakse muihin kuin asiakaspalvelutehtäviin. Ihana, upea Tanja Tiainen, joutui äitiysloman jälkeen hyllytetyksi kun painotavoite ei alittunut imettävältä tarpeeksi nopeasti. Näin kiitettiin kymmenen vuotta ryhmiä vetänyttä suosittua ohjaajaa. No, Tanjalla on maisterina muutakin tekemistä.

Kaikki tämä on tietty laitonta, palvelualojen ammattiliitto PAM on jo puuttunut asiaan ja Paikkareita vastaan on nostettu useita kanteita.

Se mikä tässä lafkassa eniten ottaa päähän on asema Virallisena Ravitsemusasiantuntijana. Samoin kuin tietokonevirusuutisissa haastatellaan FSecuren tyyppejä "neutraaleina asiantuntijoina", ovat Painonvartijat telkussa, naistenlehdissä ja työpaikoilla antamassa lausuntoja siitä miten eletään terveellisesti ja kohennetaan kansanterveyttä.

Minunkin työpaikallani on säännöllisesti tilaisuuksia, jossa Paikkareiden lähettiläs tulee neuvomaan oikeanmerkkisten kevyttuotteiden syömistä ja värväämässä possea laihdutusryhmiin. Ensi kerralla minä menen tilaisuuteen mukaan!