Tampereella kävin pitkään samalla parturilla, jonka käsittelyn jälkeen oli tukka hyvin mutta myös hyvällä tuulella. Vakioparturin vaihtaminen on tiukka paikka, muualle menosta tulee petturimainen olo. Löysin Helsingistä uuden vakipaikan, lopullisesti minut vakuutti taivaallinen päänahan hieronta hiusten pesun yhteydessä. Sellaisella kun aloittaa maanantain niin asiat näyttävät paljon valoisammilta.
Parturissa käydessä tuli mieleen taas yksi syy miksi Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Parturini muutti Suomeen muutama vuosi sitten, minkä jälkeen hän on opetellut Suomen kielen ja pistänyt pystyyn oman firman. Hän on paiskinut ankarasti töitä ja juuri avatussa hoitolassaan hän työllistää 20 ihmistä.
Voi olla että parturini ei ole pomona maailman suosituin, hänen työetiikkansa ja kapitalismin henkensä eroaa aika lailla täkäläisestä. Hän haaveilee lomapäivästä ja kertoo että hyvät työntekijät ovat kiven alla. Terassikausi lisää kuulemma kummasti suomalaistyöntekijöiden maanantaisia "sairastapauksia". Joillekin on kuulemma yllätys että myös aurinkoisella säällä pitäisi tehdä kahdeksan tuntia töitä.
Parturini muistuttaa erästä perisuomalaista hahmoa, Pohjantähden alla -trilogian Akseli Koskelaa. Molemmat ovat ankaria työläisiä, jotka jupisevat että kaikki pitää itse tehdä kun muut eivät tee kunnolla. Akselikaan ei punaisesta torpparitaustasta huolimatta ollut mikään varsinainen sosialisti vaan tiukka pienyrittäjä.
Haaveilen Pohjantähden alla -trilogian loppuun lukemisesta, mieluiten koivun alla riippukeinussa. Ei se ihan toivoton ajatus ole, juhannuksena aloitan ensimmäisen oikean palkallisen lomani (ei tarvitse tehdä gradua), joka on PITKÄ. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti