Mikä siinä on että ulkomaan kanavilla näyttää aina olevan sama ohjelma pyörimässä? Ranskan TV5:ssa ovat aina samat ryppyiset ihmiset jaarittelemassa jostain yhteiskunnallisesti polttelevasta aiheesta, siellä ei ole ikinä nuoria ihmisiä telkussa. BBC:llä on se sama uutislähetys 24/7. Ruotsin TV4:n musiikkivisailut saavat Marko Bjurströmin näyttämään entistä säteilevämmältä. EestiTV:llä on joku 1980-luvun hassusti tekstitetty amerikkalainen raina. Yksi televisiohistorian hauskimpia hetkiä oli kun vastaitsenäistyneen Viron urheiluruudussa kamera heilahti, ruudussa näkyi rojua ja paskaisia pahvikulisseja ja lähetys vain jatkui. Onneksi Italian tv:tä ei näy, siellä joku itseruskettunut setä juontaisi visailua ja bikinimimmit heiluttaisivat numerotauluja ja huutaisivat Scorchio!
Tässä yhtenä iltana ennen nukkumaan menoa piti taas varmuuden vuoksi plärätä kanavat ennen telkun sulkemista. Ruotsin tv:n myöhäisillan musiikkiohjelmassa oli joku valtavankokoinen lespaava transvestiitti laulamassa ja soittamassa flyygeliä. Ajattelin että jaaha, tyypillistä SVT:n myöhäisiltaa. Juontajakin oli kuin
Louis Balfour. Jotain kiinnostavaa siinä oli joten laitoin kuulokkeet päähäni. En ollut koskaan kuullut sellaista ääntä, laulaja oli yhtä aikaa lapsekas, miehekäs ja naisellinen. Värisevä ääni muistutti hieman
Aaron Nevilleä (en ymmärrä miten siitäkin rotevasta, rumasta miehestä voi lähteä enkelimäisen kaunis ääni). Väkevää musaa kaiken kaikkiaan.
No, kyseessä oli Antony Hegarty
Antony and the Johnsons -yhtyeestä. Tuossa näytteitä:
3 kommenttia:
Greetings from Poland :)
Jaa, lukee tätäkin blogia näköjään joku: puolalainen militantti, joka ei osaa suomea. No, ei pidä ruikuttaa, greetings vaan sullekin.
Kyllä tätä blogia luetaan, kunhan vain kirjoittaisit jotain...edellisestä on jo useampi viikko. Mitä siellä kuhnitaan? Gradukin tehty, luulisi että nyt on (työ)aikaa kirjoitella blogeja. :-)
Lähetä kommentti