Lapsiperheellisellä vapaa-aikaa on vähän ja se on kallista. Kun on kaksi pientä lasta niin se tarkoittaa sitä, että harrastuksia minulla voi toistaiseksi olla vain yksi. Iltamenot eivät enää ole itsestään selviä, vaan ne neuvotellaan erikseen lp-neuvotteluissa. Kun joku kysyy pääsenkö johonkin iltakokoukseen, on vaikea pidätellä spontaania räkänaurua ennen kieltävää vastausta. Herätys on aamuisin klo seitsemältä, oli sitten arki tai viikonloppu.
Tästä seuraa se, että lapsiperheellinen on ronkeli lähtemään mihinkään ja lähdettyään vaativa.
Kun pikkujouluja oli tänä vuonna vain yhdet, siellä piti olla sitten hauskaa vaikka väkisin. Kun heti ei ollut hauskaa, hermostuin. Hain lisää juotavaa. Piti päästä tanssimaan, mutta DJ soitti jotain brittiangstipaskaa. Menin valittamaan/ toivomaan syntistä tanssimusiikkia ja heti! Jumaliste jos vähään aikaan ei pääse radalle niin se ei vetele että jaaritellaan niitä näitä huonon musiikin säestämänä. Toiveeni toteutui ja pääsin tanssimaan sydämeni kyllyydestä mustan rytmimusiikin tahdissa.
Tuli aika lähteä jatkoille. Normaalisti olisin ilman muuta lähtenyt, olihan meininki varsin hyvä, ihmiset mukavia ja hyvä nousujohteinen päällä. Puuronkeitto kello seitsemältä ei kuitenkaan pääse unohtumaan edes pikkujouluissa. Jotta lp:n kannattaa jatkoille lähteä, pitää olla luvassa jotain aivan uskomattoman riehakasta, koska seuraava päivä ipanoiden kanssa kolmen tunnin unen jälkeen on yhtä helvettiä. Nyt jatkoille eivät lähteneet kaikki suosikki-ihmiseni ja riehakkuudestakaan ei ollut varmuutta. Päätin lähteä kotiin, enkä katunut.
Tuttujen sinkkujen on vaikea ymmärtää lp:iden vapaa-ajan kalleutta. Sinkun ei kannata suuttua jos lp ei lähde yhdelle tai jatkoille, hänen aikansa vaan on sen verran kalliimpaa.
PS. Nyt on muuten todella voittajaolo. Vaimo on kemuissa ja sain nukutettua vauvan ensimmäistä kertaa! Odotin tunnin kirkua ja teutomista. Mönkiäinen huusi ja otti lyhyen erän kreikkalaisroomalaista, mutta ihan muodon vuoksi. Kylvyssä tehty esiväsytys teki tehtävänsä ja nyt tuhina kuuluu molemmista huoneista. Voin laittaa lakonisen voitonriemuisen tekstarin: "Oo ihan rauhassa vaan, lapset nukkuu".
Who´s the daddy?!?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti